Silja poikkesi kotimatkallaan Puolasta Tampereelle hakemaan Sirkan kotiin ja Kirpun edelleen hermolomalle. Täällä on ihanan rauhallista Heavyn (edelleen oikeaa kotia vailla) ja Santun kanssa.
Silja totesi, että nythän sulla on aikaa opettaa pojille kosketusalusta. No ei muuta kuin klikkeriä, jota ei ole vähään aikaan tarvittu, etsimään. No eihän sitä tietenkään löytynyt.
Mikä avuksi? Pengon laatikoita. Katselin kaikennäköisiä keittövälineitä, mistä kuuluisi joku nopea ääni, jota voisi hyödyntää. Sitten lusikkalaatikosta löytyi vanha elektroninen sytytin. Kokeilin ja totesin toimivaksi.
Flora-purkin kansi lattialle ja pentu kehiin. Itse istuin lattialla, että varmasti näin milloin naksauttaa ja antaa vahviste nami. Molemmat pojat tekivät parikymmentä toistoa. Kummasti alkoi kansi kiinnostaa. Aina, kun oli osuttu kannelle siirsin sen paikkaa yli jalkojeni; joutuivat oikein hakemaan kantta. Loistavasti pojat hoksasivat. Täytyy tänään tehdä uudestaan ja huomenna vaikeuttaa hieman.
Lopuksi harrastimme saalisleikkiä, mikä pojista on oikein mukavaa. Mukavia harrastuskoiranalkuja, palikat paikallaan.
Santtu keskittyy olennaiseen
1 kommentti:
Aattelin ottaa saman harjoitteen listalle. Pienen lasipurkin kannesta kuuluu kiva ääni :)
Lähetä kommentti